Luonnollisestikin käyttöohjeissa on ohjeita ja samoin
EasyWave ohjelman osalta on valmistajan ohjeita enkä varsinaisesti puutu niihin.
Joskus kuitenkin saattaa olla tarvetta editoida aaltomuotoja tai tehdä jotain
muulla tavalla kuin esimerkiksi EasyWave ohjelmaa apuna käyttäen tai sen
rinnalla.
True Arb tekniikka tuli 1000X malliin. (tällä sivulla)
Yksinkertaisen BodePlot toiminnon periaate.(ei ole Siglent skooppien BodePlot) (tällä sivulla)
x
x
x
x
SDG1000X sarjassa on myös ns "TrueArb" tekniikka.
Tekniikka oli aiemmin SDG2000X mallissa ensimmäisen kerran Siglent laitteissa.
Tämä koskee myös aiemmin myytyjä SDG1000X sarjan generaattoreita. Huolehdi vaan
että sinulla on uusin FW päivitys käytössä.
Käytettävissä on kaksi toimintatapaa: DDS tai TrueArb.
TrueArb moodissa Arb muistin pituus voi olla vapaasti 2 - 16384
muistipaikkaa (1 muistipaikka sisältää yhden jännitearvon). Lisäksi tässä
toimintamoodissa muistin samplenopeus on käyttäjän aseteltavissa, max
30Msample/s (eli muistipaikkojen askellusnopeus)
(tässä moodissa ei koskaan hypitä muistipaikkojen yli vaan jokainen viedään DA
muuntimelle ja ulostuloon)
Mikäli laitteessi ei vielä ole TrueArb
toimintamoodia päivitä uusimpaan FW versioon eli tämä ominaisuus tulee myös jo
aiemmin hankittuihin laitteisiin koska kaikissa on siihen valmius. .
DDS moodissa laite toimii kuten ennenkin. Kiinteä 16384
muistipaikkaa ja kiinteä askellusnopeus 150Msa/s (150 miljoonaa askelta
sekunnissa)
(tässä moodissa tarpeen mukaan hypitään muistipaikkojen yli ja jotkin
yksityiskohdat voidaan näin ohittaa sekä lisäksi joudutaan taajuuden
säilyttämiseksi tekemään yhden askelluksen (kellojakson) mittaisia eteen taa
hyppyjä josta seuraa kellojakson mittaista aikajitteriä (6,67ns)
Tämä on normaalia (ja välttämätöntä) siis aina perinteisllä DDS generaattoreilla
joissa kiinteä muistin pituus ja askellustaajuus.
Seuraava teksti on kirjoitettu aikana jolloin oli van DDS moodi käytettävissä ja se sopii siihen edelleenkin.
(Lisään/täydennän/muokkaan myöhemmin tekstiä TrueArb osalta)
DDS toimintamuoto joka on edelleen ennallaan ja oli ennen FW versio 33R1
ainoa toimintatapa.
Kussakin muistipaikassa on yksi jännitearvo.
Muistia askelletaan muistipaikka kerrallaan ja kulloisenkin muistipaikan arvo
ohjataan DA muuntimelle ja ulos (tietenkin sitten skaalattuna arvoon jonka
käyttäjä on asettanut lähtötasoksi kussakin käyttötilanteessa)
Olet myös huomannut että laitteen yksi mainittu ominaisuus on: 150MSa/s.
Se on myös nopeus jota Arb muistin askelluksessa ei voida ylittää. Se on
laitteen rakennetta.
Sen sijaan hitaammin toki voidaan Arb muistia askeltaa.
Nyt sitten on erittäin tärkeää ymmärtää mitä tarkoittaa kun asetamme Arb
taajuudeksi esimerkiksi 1kHz (1000Hz).
Se tarkoittaa sitä että yksi Arb jakso (se yksi 16384kpl muistipaikkoja)
"pyyhkäistään" eli askelletaan 1000 kertaa sekunnissa.
Jos siellä Arb muistissa olisi esimerkiksi kaksi jaksoa siniaaltoa saisimme ulos
2kHz siniaaltoa.
Arb muistia on mahdollista askeltaa maksimissaan 150MSa/s. 1 Sa (sample, näyte)
on siis yksi muistipaikka.
150MSa/s nopeudella yksi askel on 6 2/3 ns.
(6,666... ns). Tällä nopeudella ehditään jokainen muistipaikka käydä läpi ja
ajaa se DA muuntimelle. Kun muistipaikkoja on 16384 kuluu siihen aikaa
109226,66... ns. Tosin sanottuna Arb taajuus 9155,2734375 kHz on masimi Arb
taajuus jolla jokainen muistipaikka ehditään käymään läpi. Tuota suuremmilla
taajuuksilla on alettava hyppiä yli. Alemmilla taajuuksilla taas on alettava
lisätä kellojaksoja "sinne tänne" askelluksessa jotta säilytetään taajuus.
Perehtymättä tarkemmin tuohon säätelyyn voi vaan todeta että muutamaa taajuutta
lukuunottamatta syntyy Arb jakson sisään eri paikkoihin 6,66ns hyppyjä ja siksi
datalehdelläkin sanotaan että jitteri on 6,66ns. Tämä on normaalia
kaikissa kiinteän muistipituuden ja kiinteän kellotaajuuden DDS Arb
generaattoreissa. Tämä on hyvä tiedostaa ja ottaa huomioon kun muodostaa Arb
aaltomuotoja.
Jos teet esimerkiksi aaltomuodon jossa olisi yksi yhden askelen mittainen
impulssi ja jos haluat että se impulssi myös näkyy joka arb jaksolla et voi
ylittää tuota noin kHz Arb taajuutta. Itseasiassa sekin on liian lyhyt koska
6,66ns mittainen pulssi ei ehdi nousta ja laskea tuossa ajassa täyteen arvoonsa
koska laitteen Arb aaltomuodon nousu ja laskuaika rajoittaa sitä. Jos asettaisit
Arb taajuudeksi 6MHz niin 150/6=25 eli koko Arb muisti on loikittava 25 hypyllä
vaikka siellä onkin 16384 askelta. Toisaalta jos Arb muistissa olisi nyt 1 jakso
siniaaltoa saisimme ulos ihan normaalia 6MHz siniaaltoa vaikka osa paikoista
onkin hypitty yli. Sen mahdollistavat suodattimet joilla aikaansaadaan hiukan
samaa kuin oskilloskoopilla kun muutamasta näytteestä muodostetaan Sin(x)/x
interpoloinnilla siniaaltoa.
Perehtymättä tarkoin yksityiskohtiin on hyvä ymmärtää että rajoituksia siis on
jolloin ei tarvi ihmetelllä missä on vika jos ulos ei aina tulekaan sitä
millaista aaltomuotoa on joko piirtänyt EasyWave ohjelmalla tai tuottanut muilla
tavoin. EasyWave ohjelmassa voi vapaasti piirtää halutun aaltomuodon mutta sen
voi myös muodostaa matemaattisella tavalla. Esim kirjoittamalla sinne
10*Sin(2*x) saa aaltomuodon jossa on kaksi sinijaksoa ja huipusta huippuun 10.
(tuo huipusta huippuun arvo on sitten todellisuudessa se mitä asetat SDG
lähtötasoksi, jos asetat 1Vpp niin se on -0.5V - 0.5V mikäli offset oli 0.)
Onko muita tapoja kuin tuottaa aaltomuoto EasyWave ohjelmalla ja mikä on
tiedostomuoto?
Kyllä on. Tiedostomuoto on .CSV
EasyWave ohjelma tuottaa .CSV tiedoston (esim wave1.csv) jonka voi siirtää
suoraan generaattoriin tai tallentaa USB tikulle ja ladata USB tikulta
generaattoriin.
SDG1000X lukee sen tekstimuotoisen .csv tiedoston ja konvertoi sen muistiinsa
aaltomuoto dataksi.
Mikäli haluaa itse tuottaa/editoida tuollaisen aaltomuoto tekstitiedoston sen
käy helposti jopa vaikka tavallisella windosin nopepad ohjelmalla. Kunhan
muistat että tiedostopäätteeksi asetat .csv etkä .txt.
Toki tuollaisella tiedostolla on oltava tietty muoto. Tiedossani on että on
ainakin kaksi muotoa jonka SDG1000X ymmärtää.
Muoto jossa jokainen aaltomuodon askel on datapari jossa on
aika,jännite ja toinen jossa on pelkkä jännite
Näitä rivejä tulee olla tasan 16384. Molemmissa vaihtoehdoissa tiedoston
alkuosa (headeri) on erilainen ja headerin on oltava allaolevan muotoinen. amp,
offset, frequency ja phase sen mukaan kuin on asetettu EasyWave käytettäessä..
aika,jännite datapareilla ja oletusrvoina myös taajuus ja muut seikat, jotka
kuitenkin joka tapauksessa asetetaan kaikki sitten käyttöön sopiviksi
tarvittaessa laitteen etupaneelista kyseista Arb käytettäessä.
Seuraavissa esimerkeissä [CR][LF] ovat kontrollimerkkejä joita esim notepad ei
näytä mutta esim notepad++ näyttää. Ne ovat CR sekä LF jotka syntyvät rivin
loppuun kun esim nopepadissa painaa normaalia enteriä (kursori palaa alkuun (CR)
ja rivi vaihtuu (LF)). Hexana siellä tiedostossa siis on noiden kohdalla CR =0D
ja LF=0A )
Tapa 1.
data length,16384[CR][LF] frequency,1000.000000000[CR][LF] amp,20.000000000[CR][LF] offset,0.000000000[CR][LF] phase,0.000000000[CR][LF] [CR][LF] [CR][LF] [CR][LF] [CR][LF] [CR][LF] [CR][LF] [CR][LF] xpos,value[CR][LF] 0.000000e+000,0.00000[CR][LF] 6.103516e-008,0.03835[CR][LF] 1.220703e-007,0.07670[CR][LF] |
SDG1000X käyttö yhdessä minkä tahansa oskilloskoopin kanssa yksinkertaisen ja vaatimattoman BodePlot tuottamiseksi
Kuva 5. Yksinkertaisen BodoPlot kytkentäperiaate. (älä etsi kuvia 1 - 4 niitä ei tässä vielä ole)
Taajuus (sweep out) jolla tutkittavaa (DUT) halutaan tutkia otetaan
generaattorin toisesta kanavasta ja viedään kaapelille K1 tutkittavan
sisäänmenoon.
Tutkittavan ulostulosta viedään signaali, kaapelilla K2, oskilloskoopin
kanavaan esim Ch1.
Nyt sitten oskilloskooppi tarvitsee Trigata "pyyhkäisemään" aina kun
signaaligeneraattori pyyhkäisee (sweep)
Tässä voi olla kaksikin erilaista tapaa.
1. tapa
Yksinkertainen tapa silloin kun generaattori tuottaa tahdistus pulssin aina kun se
aloittaa uuden taajuuspyyhkäisyn. Tahdistuspulssi on tässä nimeltään "Trig Out".
Pyyhkäisy tapahtuu siten että se asetellun ajan
kuluessa pyyhkäisee valitun taajuusalueen ja aloittaa heti uudelleen pyyhkäisyn.
Generaatori Triggaa sisäisesti uuden pyyhkäisyn alkamaan aina kun edellinen tehtiin loppuun.
Aina uuden pyyhkäisyn alussa se antaa "Trig Out" pulssin. Tämä pulssi saadaan ulos Laitteen takaa AUX In/Out
liittimestä (joka on nyt Trig Out toimintamuodossja Sweep siis Internal Trig
toiminnolla.) Tämä pulssi viedään kaapelilla A oskilloskoopin siihen tuloon jota
halutaan käyttää oskilloskoopin triggaukseen.
Sitten asetellaan sopivat taajuusrajat sweepille sekä sopiva yhden sweepin
aika ja valitaan onko se lineaarinen vai logaritminen.
Samoin
asetellaan skoopin säädöt/asetukset ehkä pienin kokeiluin sopivaksi. Useinmiten
halutaan oskilloskoopin Trigger sijainti kuvan vasempaan reunaan tai lähelle
sitä.
Tässä kohden on hyvä muistaa settaa oskilloskoopin Trig sijainti kiinteäksi
näyttön sijaintiin, ei ajalliseen sijaintiin. Näin muuttaessa t/div asetusta se
ei muuta sijaintiaan (silloin kun se on muualla kuin keskellä). Asetellaan sweeppiä vastaava aika skaala oskilloskoopille (t/div) samoin
säädetään trigger sopivaksi tuolle A kaapelia pitkin saapuvalle pulssille.
Sopivilla säädöillä saadaan aikaan tyypillinen verhokäyrä skoopin näytölle.
Koska oskilloskoopin Y akseli on lineaarinen ja käytössä esim 8 bit ADC ja
kiinteä tulokanavan herkkyys on dynamiikka vaatimaton. Asiaa voi hitusen paranataa kun poistaa siitä toisen puoliskon käyttämällä ilmaisinta. Kaikkihan kai
sentään diodin tuntee, siihen hiukan jotain tykö ja se on siinä mutta tavallisen 0.6-0.7V kynnysarvoisen diodin käyttö ei ole kovin suotavaa, itseasiassa hyvä yleiskäyttöinen ilmaisin laajalle taajuusalueelle vaatii hiukan muutakin kuin kolvia. Onhan se noin
6dB sekin mukava lisä..
Joskus jonkun skoopin ja
haluttujen sweep parametrien kanssa voi olla hankalaa kun uusi sweep alkaa
aivan suoraan vanhan lopusta ja siinä samantien Trig pulssi. Nimittäin kun skooppi on trigattu,
sen on tehtävä koko oma sweeppinsä loppuun saakka ja sen jälkeen on aina
pienempi tai isompi ns kuollut aika. Se voi olla joskus joissain tapauksissa
aika tylsä juttu mikäli uusi sweep alkaa aivan suoraa edellisen päätyttyä.
Siksi on toinenkin tapa, samoilla värkeillä tehtävissä. Tässä
ensimmäisessä siis "master ajastimena" toimi aseteltu pyyhkäisyn (sweepin) aika ja
loppujen juttujen on sitten mentävä juuri sen aikataulun mukaan.
2. tapa
Hiukan lisää vapausasteita ajastukseen.
Otetaan generaattorin toinen kanava käyttöön. Generaattorin kanavat ovat
toisistaan riippumattomia - lähes täysin. Saman
referenssioskillaattorin mukaan toki toimivat ja Aux In/Out monitoiminen
signaalitulo/lähtö on kanavien yhteinen eli jos toinen käyttää sitä, toinen ei
voi käyttää. Jos se on esim modulaatio tulona silloin sitä ei voi käyttää esim
Sync Out tai Trig out tai Ext Trig käyttöön. Pieni rajoitus joka loppujen
lopuksi tulee jokseenkin harvoin vastaan. Se on kuitenkiin hyvä tietää.
Asetetaan kanava joka pyyhkäisee sellaseksi että se ei pyyhkäisekään
sweep ajan tahdissa uudelleen ja uudelleen. Ei siis ajeta sitä oletusarvon
mukaisessa "internal trig" tilassa. Nyt se odottaa kunnes "kapellimestari" antaa merkin ja tässä metodissa siis
"orkesterissa" oleva Oskilloskooppi toimii myös tämän kapellimestarin
tahdittamana.
Kapellimestari koko puuhassa on nyt tuo generaattorin toinen kananava jonka mukaan
halutaan että generaattori pyyhkäisee ja jonka mukaan myös oskilloskooppi
pyyhkäisee. Kun kumpikin on hommansa osin samanaikaisesti hoitaneet jäävät ne
odottamaan kunnes kapellimestari antaa uuden merkin.
Nyt siis asetetaan taajuusrajat sweepille sekä aika minkä kuluessa se tuon
sweeppaa kun on saanut kapellimestarin merkin. Asetetaan se Ext Trig moodiin (internal sijasta)
seuraamaan kapellimestaria. Tällöin Aux In/Out
liitin takana toimii Trigger tulona (nyt se ei ole lähtö).
Asetetaan toisen kanavan, eli sen kapellimestarin, toiminnoksi Pulssi ja asetetaan sille sopiva pulssin
pituus sekä taso. Ja se sopiva aikaintervalli jonka välein se antaa merkin eli
sen pulssin... jonka aikavälin, intervallin, pitää olla pidempi kuin
tuo sweep kanavan sweep aika.
Viedään se aikapulssia tuottavan kanavan lähtö kaapelilla B haaroitukseen josta
viedään signaali generaattorin takapuolen AUX liittimeen ja edelleen
siitä sitten yksi haara kaapelilla A oskilloskoopin siihen kanavaan jonka
halutaan olevan triggaus kanava.
Asetetellaan skooppi triggaaamaan siihen pulssiin joko nousedvaan tai laskevaan
reunaan, sen mukaan kumpi on parempi juuri siihen aika / taajuus / nopeus
kombinaatioon yms.
Hienosäädellään pyyhkäysyn sijaintia ruudulla ja hienosäädellään sweep aika niin että
saadaan sopiva taajuusasteikko kuvaruudulla ja sitten asetellaan sopivaksi sen
tahtipulssin intervalli ja mahdollisesti tarvittaessa
myös mutetaan sitä pulssin leveyttä jos oli päädytty skoopin triggaukseen sen
jättöreunalla. Näin saadan kaikki hienosäädettyä kohdilleen.
Ylimääräistä lisäjuttua aiheeseen.
Yllämainituilla menetelmillä ei päästä lähellekään sitä mihin päästään Siglentin
joidenkin oskilloskooppimallien BodePlot toiminnolla esim tätä generaattoria
käytetäessä. Vaihesiirron mittaus jää tietenkin kokonaan pois.
Mittaus dynamiikka jää erittäin kauaksi - siis Erittäin
kauaksi. BodePlot toiminnossa on ensinnäkin mahdollisuus logaritmiseen
tasoasteikkoon ja toisekseen DUT out signaalin kanavan herkkyys säätyy
automaattisesti ja jatkuvasti sweepin aikana - siinä on ALC (joka toki voidaan
kytkeä myös pois käytöstä).
Lisäksi sen DUT
(Device Under Test eli testattava laite kuten kuvan 5 filtteri) out sinaalin
vastaanottava kanava ei kuuntele signaalia "oskilloskooppina" vaan taajuusselektiivisenä vastanottimena joka pyyhkäisee synkronissa generaattorin taajuuden
kanssa koska BodePlot toiminto ohjaa generaattorin askellusta sekä tuota
"vastaanotinta". Jos
referenssitaso on 0dBm (50ohm) on dynamiikka jopa lähes 100dB pääsääntoisesti
80-90dB joka on kova luku tähän.
Kaiken lisäksi jos signaaltaso (ja siis referenssitaso) olisikin esim
+20dBm on dynamiikka vastaavasti 20dB isompi! ja jos DUT sisältäisi sekä
vaimemmnusta että vahvistusta riittävästi dynamiikka voi nousta jopa noin 140dB
tuntumaan ja se ON paljon. Ja tuossa on vain murto osa asioita joita
yksinkertaisella BP ei saada.
Mutta tämä yksinkertainen "BodePlot" toteutus kuitenkin on paljon nemmän kuin ei mitään
ja moneen käyttöön ja kokeiluun aivan riittävä ja mahdollistaa tällä geniksellä ja millä
tahansa oskilloskoopilla toteuttamisen varsinkin kuin huomioi molemmat kuvatut tavat
1 ja 2.
Analogisella oskilloskoopilla voi toimia lisäksi hiukan toisinkin. Laittaa toisen
kanavan ajamaan ramppia ja toisen kanavat sweeppaaman samassa tahdissa. Vie
rampin skoopin XY toiminnon X akselille ja sweepin joka menee DUT kautta sitten
Y akselille. Tietenkin analogista voi käyttää myls tällä menetelmällä tapa 1 ja
2 normaalissa sweep skoopin t/div moodissa ely Yt moodissa. Vielä tuonkin päälle
analogisen skoopin kanssa saattaa olla hyödynnetävissä eräs toinen
pyyhkäisytapa. Nimittän FM modulaatio. Joissain nalogisissa oskilloskoopeissa on
sen sweep ulostulo. Sieltä tulee ulos skoopin pyyhkäisyn edetessä vastaava
jännitetaso eli saha aaltoa skoopin jatkuvasti pyyhkäistessä. Laitetaanpa
generaattorin taajuus seuraamaan tuota ramppia eli taajuusmoduloidaan sillä
generaattoria. Toki tarkkuus ja sweepin taajuusrajat on sitten oma juttunsa
mutta niin on "ennenkin" IF filttereitä säädelty.
Pyrin joskus myöhemmin jatkamaan ja töydentämään tätä sivua. Nyt vain, jos on
kysymyksiä, kysy!