Sekvenssi- sekä jatkuva historiatallennus

Siglent X, X-E ja A sarjan oskilloskoopeissa on normaalitilassa aina taustalla toimiva historiatallennus.
Lisäksi on käytettävissä nopea sekvenssitallennus toimintatila.

Sekvenssi tallennus (tunnetaan myös nimellä segmented memory) sekä jatkuva Historia tallennus.


Näiden kahden ominaisuuden käyttö kannattaa omaksua. Näiden toiminnan ymmärtäminen ja sujuva soveltaminen käytössä voi antaa paljon lisää työkaluja "ilmiöiden" tutkimiseen.

Huomautus 1.6.2022: Tämä on kirjoitettu silloin kun SDS1000X sarja on ollut kohtalaisen uusi ja jotain sitten päivitetty myös muun muassa SDS1000X-E mallien tultua markkinoille. Kuitenkin sen jälkeen SDS1000X on poistunut, SDS1000X-E sarja on saanut lukuisia FW päivityksiä joka on parantanut ja lisännyt jotain, esimerkkinä vaikkapa SDS1000X-E sarjan 4 kanavaisten mallien reaaliaikakello mikäli laite on kytketty verkkoon. En ole kaikkea päivittänyt nykyiseen tilanteeseen.

Perusasiat kuitenkin ovat olemassa ja perusperiaatteet pätevät uudempiinkin malleihin.

 
Ominaisuudet ovat olleet kohtalaisen harvinaisia edullisemmassa oskilloskooppien luokassa. Siksi niistä ei paljon puhuta ja jos puhutaan niin usein törmää erilaisiin sekaannuksiin ja väärinymmärryksiin. Toki se on hiukan hankalaa jos ei ole sellaista laitettakäyttänyt tai käytössä ja asian hahmottaminen on vain mielikuvien, tarinoiden ja uskomusten varassa.

Muun muassa Rohde&Schwarz joissain malleissa on normaali tavanomainen ja tutumpi sekvenssitallennus  mutta sen lisäksi jatkuva taustalla toimiva historiatallennus - toki ominaisuuksiltaan paljon edistyksellisempinä. Muun muassa nämä kaksi ominaisuutta nostavat modernin digitaalisen oskilloskoopin korkealle analogisten sekä vanhempien DSO skooppien yläpuolelle. Oikeassa paikassa käyttetynä nämä toiminnot ovat todella tehokkaita työkaluja -  mikäli hallitsee niiden käytön.

Vinkki: Sekvenssi- ja historia tallennusta  voi myös hyödyntää pitkäaikaisiin "trendi" tallennuksiin. 

Esimerkki (SDS1000X-E): 10Sa/s, 2 kanavaa käytössä, 7k muistiasetus, 50s/div. Tällöin yksi "frame" (wfm ts. vaakapyyhkäisy)  on 700 sekuntia. Näitä saadaan muistiin max 3912kpl (siis noin reilu yksi kuukausi!). Tallennus ei ole aukoton. Hitailla nopeuksilla tyypillisesti frame väli on noin 1 div. Jokaisella "framella" on aikaleima jolloin voidaan suorittaa esimerkiksi  Yksi esimerkki voisi olla vaikkapa akun purkukäyrän tuottaminen. Tallennusmuistin pituutta rajoittamalla voidaan hidastaa samplenopeutta sekä mahdollistaa useampia vaakapyyhkäisyjä historia puskuriin. Optimi asetukset riippuvat halutusta tallenusajasta sekä tarvittavasta samplenopeudesta.

Historiatallennus.

Kun oskilloskooppi toimii normaalisti, eli näet live kuvaa signaalista ruudulla, toimii taustalla näkymättömissä automaattisesti historiatallennus. Jokainen vaakapyyhkäisy työnnetään historiapuskuriin samalla kun siitä myös "työstetään" näytölle muodostettavaa kuvaa. Historia tallennus toimii juuri sillä vallitsevalla wfm/s nopeudella jolla oskilloskooppi sen hetkisellä signaalilla ja asetuksilla toimii. Kun oskilloskooppi pysäyettään voidaan tarkastella pysäytyshetkeä edeltäneitä vaakapyyhkäisyjä. Puskurissa voi olla 1 - 90000 vaakapyyhkäisyä, asetuksista ja oskilloskooppimallista riippuen. Kappalemäärä riippuu kulloissitakin käyttöasetuksista. Puskuri on aina niin pitkä kuin tilanne sallii. Puskuri "nollautuu" kun jotain asetusta muutetaan. Puskurin wfm kappalemäärä on sama kuin sekvenssitallennuksessa vastaava maksimi segmenttimäärä. Kun skooppi käy puskuria täytetään kunnes jotain asetusta muutetaan tai pysäytetään oskilloskooppi painamalla "Run/Stop"  painikketta tai "History" painiketta. Tämän jälkeen historiaa voi selata ja tutkia vaikka jokaisen puskuriin tallennetun  vaakapyyhkäisyn erikseen joka edelsi pysäytystä.

On huomattava että oskilloskooppi ei toimi vakionopeudella koko ajan. Kun puhumme että nopeus olisi esimerkiksi 100000 wfm/s on tuo luku keskiarvo.
Kun on jatkuva signaali, sanotaan esimerkiksi 10MHz siniaalto ja oskilloskoopin t/div 50ns/div. Näemme

Sekvenssi tallennus.

Tätä käytettäessä oskilloskooppi asetetaan sekvenssitallenus toimintamuotoon. Tässä toimintamuodossa ei voi tai voi vain rajoitetusti katsella oskilloskoopilla reaaliajassa signaalia.
Se toimii kuten historia tallennus.  Erona on se että tallennuksen aikana ei prosessoida mitään ylimääräistä. Signaalin kuvaa ei myöskään paivitetä näytölle. Tarkoitus on minimoida se aika jonka jälkeen on valmius uuteen triggaukseen ja vaakapyyhkäisyyn. (vaakapyyhkäisy ei digitaalisessa oskilloskoopissa aivan täysin vastaa sen alkuperäistä merkitystä analogisissa oskilloskoopeissa vaikka lopputulos onkin saman kaltainen)

Taulukot josta ilmenee historiapuskurin ja sekvenssitallennuksen maksimi pituudet yms löytyy:

   SDS1000X/X+ wfm/s - segment/s - wfm ja segment bufferi
   SDS1202X-E    wfm/s - segment/s - wfm ja segment bufferi

Oheiset kuvat jäljempänä pyrkivät selkeyttämään Sekvenssi ja historia bufferin periaatetta. Ne eivät suinkaan kuvaa asiaa tarkasti mutta hamottavat periaatteen. Ominaisuudet ovat harvinaisia tämän hintaluokan oskilloskoopeissa. Useimmissa suosituimmissa edullisissa harraste oskilloskoopeissa näitä ominaisuuksia ei ole. Joissain on jonkunlainen sekvenssitallennus tai jonkinlainen "frame recorder" jota nimittävät sekvenssitallennukseksi varsin kevyin perustein. Reaaliaikaista jatkuvasti taustalla toimivaa historiatallennusta ei ole missään tiedossani olevassa tämän hintaluokan stand alone oskilloskoopeissa.

Ehkä sen johdosta näistä ominaisuuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä ei ole paljoakaan yleistä keskustelua erilaisilla harrastajien  keskustelufoorumeilla. Kalliissa edistyksellisissä "ammatti" oskilloskoopeissa näitä ominaisuuksia luonnollisesti löytyy toinen toistaan hienommin toteutettuna. Nopeuden osalta Siglent on kuitenkin niidenkin joukossa kärkikaartia. 400 - 500ksegment/s max nopeus on kovaa luokkaa kaliimmissakin oskilloskoopeissa.

Koska nämä ominaisuudet ovat huonosti tunnettuja, mukaanlukien maskitestin käyttö,  niistä puhutaan melko vähän eikä niiden arvoa oikein ymmärretä ja soveltaminen käyttöön jää vähälle. Kalliiden ammattipuolen oskilloskooppien käyttäjät eivät useinkaan laajemmin keskustele harrastefoorumeilla joilla  valtaosa kommentaattoreista lähinnä ihmettelevät miksi skooppi näyttää ihmeellisiä kuvioita vaikka proben pää ei ole missään kiinni. Sitten on joukko ihmisiä joille maaailman tärkeimpiä ominaisuuksia ovat juuri ne vahvat asiat hänen laitteessaan joita  hän käyttää ja maailman turhimpia ne omainaisuudet joita hän itse ei satu tarvitsemaan tai laitteessa ei ole.  Myyjääkin vahvempi bias löytyy usein laitteiden omistajista varsinkin jos kokemus on erittäin suppea.

Näitä ominaisuuksia kannattaa opetella hyödyntämään. Ne voivat oikeissa paikoissa käytettynä kummasti helpottaa. Jotta niitä voi menestyksekkäästi käyttää niiden toiminta tulee osata edes jollain tasolla hahmottaa.




Seuraavassa kuvassa hahmotelmaa siitä miltä asiat näyttävät skoopin ruudulla.
Signaalina tässä on reilun 3MHz siniaalto AM moduloituna. Moduloiva signaali on vajaat 800Hz LogFall (Arb)
Oskilloskoopin triggaus on tuohon hiukan yli 3MHz taajuuteen. 


Kuvassa vasemman puoleinen näyttö A. Normaali signaalin katselu oskilloskoopilla.
Kuva on otettu "lennossa". Skoopin vallitsevilla asetuksilla ja kyseisellä signaalilla wfm/s nopeus on maksimi 60000 wfm/s (kuvassa käytetty SDS1102X).  Jokainen yksittäinen vaakapyyhkäisy (wfm) työnnetään historiapuskuriin erikseen ja samalla se pinotaan näyttömuistiin mahdollisten aiempien päälle. Näytöllä signaalikuvan kirkautta säädellään kunkin kohdan osalta sen mukaan paljonko samaan kohtaan on pinottu. Pinoamista jatketaan kunnes näyttö (TFT) päivitetään noin 40ms välein. Tämän jälkeen eletaan muodostaa seuraavaa kuvaa. Tässä kuvassa nopeus oli siis 60 kwfm/s. Jokaisessa kuvaruudussa, "framessa", on näinollen noin 2400 yksittäistä vaapayyhkäisyä (wfm) pinottuna.
Puskurin pituus on aina se maksimi joka kulloisillakin asetuksilla on mahdollinen. Kun puskuri tulee täyteen uusin sisään ja vanhin pois.





Kuvassa oikean puoleinen , näyttö B, Sekvenssitallennus.
Kuva on otettu kun yksi Sekvenssi on kokonaaan talletettu ja sen jälkeen järjestelmä on prosessoinut kaikista sekvenssin segmenteistä kuvan. Sekvenssin koko pituus oli kyseisellä asetuksella maksimi 45526 segmenttiä. Kuvassa on siis pinottuna päällekkäin 45526 vaakapyyhkäisyä, segmenttiä (wfm). Kyseisellä asetuksella ja signaalilla sekvenssin tallennuksen aikana nopeus oli noin 440000 segmenttiä/s (wfm/s). Signaaali on irroitettu kun koko sekvenssi oli tallennettu ja oskilloskooppi prosessoi saatua dataa muodostaakseen siitä näytön. Oskilloskooppi jäi odottamaan seuraavaa triggausta. Olisi myös voinut ajaa yhden sekvenssin ns Single toiminnolla jolloin oskilloskooppi olisi pysähtynyt Stop tilaan saatuaan sekvenssin talletettua. Jokaisen segmentin jälkeen oskilloskooppi odottaa seuraavaa triggausta. Tällä signaalilla (3MHz) triggaus saadaan hyvin nopeasti aina seuraavalle segmentille. Hitaalla signaalilla tietenkin odotetaan kunnes seuraava triggaus tulee.  Käyttäjä voi määritellä kuinka monta segmenttiä halutaan yhteen sekvenssiin yhden ja kulloinkin käytettävissä olevan maksimin välillä.


Sekä sekvenssitallennus että normaali historiatallennus käyttävät samaa tallenusmuistia. (sen voi mielessään kuvitella ikäänkuin yhdeksi "historia" muistiksi jonne jompi kumpi toimintatapa tallettaa).  Tätä Historia ja Sekvenssi muistia katsellaan samalla tavalla riippumatta siitä kummalla tavalla tallennus tehty. Oskilloskooppi on katselun aikana pysäyttetty.

Kun painetaan käyttöpaaneelin "History" painiketta voidaan kasella tuon muistin sisältöä. Kuvan alaosassa on 4 kuvaa lomittain. Jokainen kuva on yksittäinen segmentti tai waveform kuinka halutaan nimittääkin.  Samaan aikaan voi myös avata aikaleima listauksen.  Normaalit kursori ym mittaukset ovat käytettävissä, samoin matematiikka toiminnot, mukaanlukien FFT. Kutakin ruutia voi zoomata ja katsella. Tallennettuna ei siis ole näyttökuva vaan AD muuntimen tuottama data. Näyttötapaa voi vapaasti muuttaa.  Mikäli käyttää sekvenssitallennusta siten että se yhden sekvenssin valmistuttua aloittaa automaattisesti seuraavan sekvenssin kunnes esim käyttäjä pysäyttääsen. Mikäli haluaa mahdollisimman lyhyeksi sekvenssien välisen prosessointiajan jolloin siitä muodostetaan kuva näytölle (Kuten alla näyttä B) on syytä valita näyttömuodoksi pisteet (dots) jolloin laitteen ei tarvitse laskea kaikkia pisteiden välisiä viivoja.  Mikäli halutaan sekvenssille toistonopeutta siten että kuvaruutukin päivittyy mahdollisimman nopeasti on myös käytettävä mahdollisimman pientä segmenttien määrää sekvessissä, siis vain se mikä on tarpeen.
Historian katselussa segmenttejä voi selata yksitellen tai eteen- ja taaksepäin kelauksella jonka nopeutta voi säätää. Lisäksi voi antaa segmentin numeron jota haluaa tarkastella.  Viimeisimmän tallennetun vaakapyyhkäisyn ("segmentti" "waveform" )  numero on jonon suurin. Vanhin on numero 1.




SDS1000X/X+ ja SDS1202X-E mallit:
Historiamuistissa jokainen vaakapyyhkäisy tai segmentti on juuri sen pituinen kuin oskilloskoopin asetukset ja näytön informaatio kertovat.
Yllä olevassa kuvassa vaakanopeus oli 50ns/div. Käytössä 1 kanava. Samplenopeus 1GSa/s.  Yksi vaakapyyhkäisy sovitetaan aina näytön leveyteen.
Näytön leveys on aina 14 ruutua (div). Riippumatta siitä sisältääkö yksi vaakapyyhkäisi 14000000 samplea vai 14 samplea. Tässä kuvan esittämässä tapauksessa vaakapyyhkäisyn ajallinen pituus on 14 * 50ns = 700ns. Näytenopeudella 1GSa/s näytteiden väli on 1ns. Näinollen yksi vaakapyyhkäisy on 700 data pistettä. (700 tavia jotka saadaan AD muuntimelta) Näitä 700 näytteen vaakapyyhkäisyjä mahtuu historia- ja sekvenssi muistiin kuvan tapauksessa 45526 kpl. Yhteensä siellä siis on 31 868 200 tavua tässä tapauksessa. Maksimi määrä, asetuksista riippuen vaihtelee mutta suurimmillaan joillakin asetuksilla määrä on hiukan yli 54M tavua.
Kun vaakapyyhkäisynopeus on 1ms ja 14M valittuna on maksimi vaakapyyhkäisyjen määrä vain 2.  Hitailla nopeuksilla on hyvä miettiä mikä on optimaalinen muistin pituus ja nopeus asetus mikäli halutaan optimoida. Esimerkiksi nopeudella 200µs/div, 500MSa/s, 1.4M muisti tallennusmäärä on 18kpl. Yllättäen 1ms/div, 100MSa/s, 1.4M muisti, tallennusmäärä onkin 8kpl. Ei ole suoraa laskukaavaa siihen montako vaakapyyhkäisyä historia muistiin mahtuu eri nopeus ja muistiasetuksilla. Maksimi tallenussmäärä on 80000 kpl johon päästään lyhimmillä t/div ajoilla.

SDS1000X+ malleissa aina taustalla toimiva "waveform history buffer" tallentaa myös käytössä mahdollisesti olevat digitaalikanavat yhdessä analogikanavien kanssa. Muistiin tallentuva maksimi vaakapyyhkäisyjen määrä on MSO käytössä jonkin verran pienempi koska digitaalikavat kuluttavat myös resursseja.
Sekvenssitallennus ("Sequence acquisition") ei ole mahdollinen mikäli digitaalikanavia on käytössä.


Tämä periaate (luonnos) saattaa vielä selventää asiaa lisää.




Seuraavassa osittain kerrattu samaa asiaa.

Sekalaisia esimerkkejä miltä SDS1000X/X+ näyttää käytössä. SDS1202X-E ei paljoakaan tässä kohden eroa.

Tässä esimerkissä katseltu 4.3MHz   signaalia joka sisältää ylimääräistä epäpuhtautta.

Signaaalin katselu on sitten pysäytetty ja katseltu historia toiminnolla viimeksi historiaabufferiin tallennetut "vaakapyyhkäisyt" joita kyseisillä asetuksilla on tallentunut 45526 kappaletta.




Skoopin käydessä normaalisti  talletettu kuva kyseisestä 4.3MHz signaalista. Luonnossa silmällä tarkasteltuna kuva ei näytä noin karkealta kuin yhdestä TFT framesta otettu "pysäytyskuva". TFT päivitystaajuus on noin 25Hz. Seuraavassa oskilloskooppi on pysäytetty kuvan tilanteesta.





Oskilloskooppi on pysäytetty ja siirrytty historian katseluun. Valittu puskurista yksi vaakapyyhkäisy. Tässä numero 25947.  Käyttäjän on hyvä tietää että tuossa 45526 on pysäytyshetken viimeinen vaakapyyhkäisy. Numero 1 on siitä ajassa taakepäin  kauimmainen.  SDS1000X sarjassa ei ole reaaliaikakelloa. Todellinen kellonaika on mitä tahansa.

Otettu mukaan automaattiset mittaukset joista valittu käyttöön peak-peak jännite sekä nousu ja laskuajat. Lisäksi otettu kayttöön kursorit manuaalisia mittauksia varten. Myös avattu lista jossa kunkin vaaakapyyhkäisyn aikaleima. Kun tässä on tarkasteltu historiabufferia ja siellä olevia yksittäisiä vaakapyyhkäisyjä on näyttömuoto muutettu "dots" muodosta "lines" muotoon.  Käyttäjä voi myös tässä vaiheessa valita käytetäänkö lineaarista vai Sin(x)/x interpolaatiota. Muistissa on kuitenkin aina raaka ADC näyte data. Kuva siitä valmistetaan Siglent X sarjoissa aina jälkiprosessina. Siksi pysäytetyssä oskilloskoopissa aina voi vaihtaa täysin viivojen tai pelkkien näytepisteiden näytön välillä. Kun näyttötavaksi on valittu viiva voidaan valita onko sen interpolaatio suora vai Sin(x)/x eli lyhyemmin sanottuna Sinc.

Nyt kyseessä ei ole ns Sekvenssitallennus vaan oskilloskoopin käydessä normaalissa tilassa jolloin vaakapyyhkäisyjä tallenetaan  sillä nopeudella joka on vallitseva wfm/s (vaakapyyhkäisyä/s) nopeus käytössä olevilla asetuksilla ja signaalilla. Listasta havaitaan että tallennusväli on 14µs  kyseisessä kohdassa. Tämä vastaisi yli 71k wfm/s. Todellinen keskiarvonopeus ei ole noin nopea vaan hiukan yli 60k wfm/s. Jokaisen TFT päivityksen aikaan pidetään noin 6ms tauko.
(tämä tauko sekä muutkin "hidasteet" eivät vaikuta Sekvenssitalleennuksen aikana jolla päästään moninkertaiseen nopeuteen.)
Mainitun nopeuden osalta SDS1202X-E on jonkun verran nopeampi. Katso taulukot.

Tässä kyseisillä asetuksilla ja signaalilla tallennuksen pituus on noin 0.7s.  On huomattava että 50ns/div asetuksella oskilloskoopin wmf/s nopeus on kaikkein suurin kun näyttötapa on "dots". Huomaa että ensimmäisessä kuvassa näyttötapa on "dots" vaikka se ei siltä näytäkään. Se johtuu luonnollisesti siitä että jokainen päivitetty TFT kuvaruutu sisältää versin suuren määrän "vaakapyyhkäisyjä" ja pisteet eivät suinkaan ole aina samassa kohdassa. Yksi TFT kuva saattaa sisältää jopa  vaakapyyhkäisyä "päällekkäin".


Historia tallennus ja sekvenssitallennus ovat "sukua" toisilleen.



Historiatallennuksessa siis skooppia käytetään aivan normaalisti ja historiaa tallentuu taustalla sen näkymättä käyttäjälle. Se pyörii taustalla automaattisesti eikä vaadi käyttäjältä mitään toimenpiteitä.  KUn skoopin pysäyttää. Voidaan juuri aiemmin tapahtuneitaa katsella käynnistämällä historian katselu.


Sekvenssitallennus on hiukan toinen asia. Yhteistä on se että puskuri on sama ja tallennetun katseluun käytetään samaa historian katselua.
Kun halutaan sekvenssitallennusta on siirryttävä siihen toimintomuotoon ja määriteeltävä sekvenssin segmenttien määrä ja triggaukset kuten muutenkin skooppia käyttäessä.
Kun sekvenssitallenus käynnistetään ja skooppi triggaa tallenetaan yksi segmentti (vaakapyyhkäisy) ja kun seuraavan kerran skooppi triggaa tallenetaan seuraava jne, kunnes on tallennettu määritelty määrä segmenttejä. Koko tallennuksen aikana skooppi ei hoida mitään jälkiprosessointeja eikä näinollen myöskään päivitä vaakapyyhkäisyjä kuvaruudulle näkyviin. Näin mahdollistetaan maksimaalinen sekvenssin wfm nopeus. Nopeus on SDS2000X osalta max 500000 segmenttiä ja SDS1000X osalta max yli 400000 segmenttiä sekunnissa.
Kun koko sekvenssi on saatu sisään prosessoi skooppi tallennetut vaakapyyhkäisyt näyttömuistiin päällekkäin pinoon ja näyttää sen. Prosessointiaika vaihtelee ja voi olla varsin pitkä. (1)
Mikäli haluttiin vain yksi sekvenssi se on siinä, ja käyttäjä voi siirtyä historian katseluun ja tarkastella yksittäisiä vaaakapyyhkäisyjä (segmenttejä) siten kuin historian katselu tilassa on mahdollista.
Mikäli toimitaan niin että sekvenssitallennus toistuu  jatketaan uuden sekvenssin tallennusta heti kun edellisen sekvenssin näyttö on saatu valmiiksi.

Näytön muodostaminen koko sekvenssistä on kohtalaisen hidas prosessi mikäli sekvenssin segmenttimäärä on suuri ja sen lisänä riippuu myös näyttötavasta (dots - lines) sekä interpolointitavasta. Dots on luonnollisesti nopein koska jokaikisen näytepisteen välille ei tarvitse "laskea" viivaa.  Jos esimerkiksi sekmenttejä olisi sekvenssissä 40000 ja segmentin pituus 700 näytettä tulee kuvaan pinoon 40000 vaakapyyhkäisyä. Pitäisi laskea noin 28 miljoonaa viivaa pisteiden väliin. Se on joka tapauksessa ajettava sen käsittelyn läpi vaikka kaikki olisi yhtä suoraa viivaa.

Tämän johdosta käyttetäessä ns jatkuvaa sekvenssiä vaikuttaa skooppi hyvin hitaalta kun tuijottaa kuvaruutua. Normaalistihan sentään siihen päivitettäisiin noin 25 kertaa sekunnissa signaalia.
(1) Huom: On joitain t/div asetuksia joilla kyseinen prosessointiaika on suhteellisesti selvästi nopeampi kuin joillain toisilla ajoilla. Syy on tuntematon ja en mainitse niitä koska epäilen että mikä tahansa FW päivitys saattaa muuttaa tilannetta.



Sekvenssitallennuksen merkitys.  Automaattisella historiatallennuksella voi toteuttaa monia asiota kuten sekvenssitallennuksellakin mutta päällimmäisenä erona se että normaali historiatallennus toimii ainostaan kulloinkin vallitsevalla wfm/s maksiminopeudella. Erityisesti on huomioitava kuvaruudun päivityksen yhteydessä oleva ns kuollut aika jolloin skooppi ei tallenna mitään. Tämä pidempi kuollut aika esiintyy noin 40ms välein. Tietenkään myöskään tätä ei ole Sekvenssitallennuksen aikana, samoin kuin sekvenssitallennuksen aikana lyhin triggausväli on paljon lyhyempi kuin normaalin katselun aikainen historiatallennus.

Monissa sovelluksissa on tärkeää että sekevenssitallennus on nopea. Se pystyy tällöin tarvittaaessa tekemään seuraavan vaakapyyhkäysyn erittäin nopeasti edellisen päätyttyä jolloin saadaan myös kiinni mahdollinen häiriöpulssi tms. SDS2000X kykenee 2µs triggaus intervalliin.  Maksiminopeus yltää SDS1000X sarjassa reilusti yli 400000 wfm/s ja SDS2000X sarjassa maksimissaan 500000 wfm/s.


On hyvä muistaa että Sekvenssitallennusta käytetään usein "muistin jatkamiseen". Se on yksi sen olennaisia käyttötarkoituksia, vaikka sen maksiminopeus onkin yksi tärkeä seikka.
Mitä tarkoitan "muistin jatkamisella". Ajatellaan vaikkapa että meillä on 5µs pulssi joka tulee sekunnin välein. Haluamme kuitenkin tutkiä myös kyseisen pulssin nousu ja laskuajat tallenteesta tarvittaessa. Haluamme näytteenottonopeudeksi 1Gsa/s.  Meitä ei kiinnosta pulssien välinen odotteluaika. (mutta kuitenkin niin että saadaan kiinni pulssit mikäli siellä esiintyisi jotain häiriö tms impulsseja.
Tunnin ajalta 1GSa/s nopeudella vaatisi 3.6 Tera tavua kun se olisi yhdellä pitkällä muistilla. Eipä ole sellaista skooppia vastaan tullut edes paperilla.

Jopa SDS1000X/X+ ja X-E  kykenee tähän sekvenssitoiminnolla ja myös pelkällä normaalilla historia bufferilla

Asetetaan 1µs/din vaakapyyhkäisyn  nopeudeksi. Triggaus nousevalle reunalle ja normaali triggaus (ei automaatti)
Käynnistetään sekvenssitallennus ja asetetaan sekvenssien määräksi tällä asetuksella maksimi 3912. (nyt on varaa niihin ekstra pulsseihinkin mikäli niitä tunnin aikana esiintyisi 3600 oikean pulssin lisäksi.
Tunnin kuluttua palataan asiaan ja katsellaan historian katselu toiminnolla kyseisiä pulsseja. Nopealla sellauksella ensin voidaan katsoa oliko isoja yksittäisiä poikkeamia. Voidaan tietenkin katsella aikaleimat vaikka jokaiselle pulssille ja ottaa haluttu pulssi ja zoomata siitä nousu- tai laskuaika ja tutkia sekä mittailla niitä.

Saman asian voisi toki hoitaa myös pelkällä normaalikäytön aikaisella historialla mutta se ei kykene niin nopeasti kuin sekvenssimoodi uudelleen triggaamaan heti yhden pulssin jälkeen jos siellä esiintyisi jokin häiriöpulssi silloin kun järjetelmä ei ole vielä valmis uuteen vaakapyyhköisyyn. Normaalikäytössä histoarialla ei myöskään voi tehdä yhden koko sekvenssin mittaista kertatallennusta ja pysähtyä siihen mikäli triggauksia edelleen tapahtuu. Sekvenssi sensijaan pysähtyy kun on tallennettu aseteltu määrä segmenttejä mikäli käytettiin "single" toimintoa.

Sekä historiabufferin että sekvenssin jokainen "vaakapyyhkäisy" saa myös aikaleiman. Aikaleiman resoluutio on 1µs. Koska laitteessa ei ole reaaliaikakelloa nähdään vain aika suhteellisesti ottaen ensimmäiseen pulssiin nähden ja pulssien välinen aikaero.

--»  Ylös 

--»  Oskilloskoopit

--»  Etusivulle - Home