Siglent SDS1000X sekä SDS1202X-E ja RigolDS1000Z vertailu sekä muuta
oskilloskooppien vertailua.
Vertailun
jatko osa jossa SDS1000X-E sarjan 4-kanavaiset mallit.
SDS1000X/X+ sarjassa sekä SDS1202X-E mallissa on kaksikanavainen +
erillinen triggaustulo.
DS1000Z sarja on nelikanavainen ilman erillista triggaustuloa.
Huomautus! SDS1000X sarja on poistunut
myynnistä.
Mikäli ehdoton vaatimus on neljä
kanavaa ovat nämä Siglentin 2-kanavaiset tietenkin poissa laskuista ja
muu vertailu on siltä osin merkityksetön. Pitänee kuitenkin aika usein pohtia
onko se neljä kanavaa ehdoton vai onko se vain ns kaiken varalta kun ei oikein
tiedä tarviiko vai ei. Vuosikymmenet olemme pärjänneet ammattikäytössä lähes
täysin kaksikanavaisilla oskilloskoopeilla. Tietenkin on tilanteita joissa 4
kanavaa on tarpeen tai ainakin tekee joskus tilanteen helpommaksi. Toki
nykyaikainen elektroniikka on myös muuttunut. Usein voi sanoa että silloin
tällöin 4 kanavaa on hyödyksi vaikka kahdellakin tulee asiat tehtyä. Tämä
valinta on yksinomaan ostajan tehtävä. Jos tilanne on sellainen että 4 kanavaa
on mukava olla mutta kahdella pärjää, mieti silloin tarkkaan haluatko
oskilloskoopin kahdella kanavalla joiden suorituskyky ja laatu ovat paremnmat
vai neljä kanavaa vaatimattomammin.
Jos ajatellaan melko suuren suosion saavuttanutta Rigol DS1054Z mallia niin sen
eduiksi voi ajatella sitä että siinä on neljä kanavaa - halvalla.
Siltä osin siis vertailu on hiukan kyseenalainen. Joka tapauksessa mikäli
ehdottomaasti tarvitsee enemmän kuin 2 kanavaa ja erillisen triggaus tulon
silloin Siglent SDS1102X/X+/X-E ei ole sovelias. Piste. Melko usein sitten kun tarvitaan 3 - 4
kanavaa saatetaan myös tarvita muita ominaisuuksia jotka menevät yli
edullisimpien oskilloskooppien. Kuitenkin 4-kanavaiseksi
perustason harrastekoopiksi Rigol ei suinkaan ole kelvoton. Se antaa rahalle
paljon vastinetta. Tähän halvimpaan 4-kanava joukkoon Siglentillä ei ole
kilpailijaa - ainakan toistaiseksi.
Vertaan kuitenkin tässä suureehkon suosion saavuttanutta Rigol DS1000Z mallia
Siglent SDS1000X sekä SDS1202X-E malleihin.
Mikäli 2 kanavaa riittää ja verrataan siltä pohjalta on aivan selvää että
oskilloskooppina SDS1000X sarjan skooppi on likipitäen kaikessa reilusti DS1000Z
yläpuolella vailla oikeastaan minkäänlaista kilpailua.
SDS1202X-E nousee Rigoliin verrattuna vielä ylemmäs vaikka näyttö onkin nyt
saman kokoinen.
Toisaalta DS1000Z on varsin halpa. Se kyllä näkyykin kaikessa - paitsi ehkä
kuoressa. Siitä huolimatta se ei harraste oskilloskooppina ole hintaansa nähden
lainkaan huono. Siglentin SDS1202X-E on hinnassa hyvin lähellä Rigolin 50MHz
versiota.
Pitää huomata että käytettäessä Rigolissa kolmea tai neljää kanavaa samplenopeus
putoaa ja on max 250MSa/s kanavaa kohden ja se on melko vähän.
Yksi Rigolin DS1000Z sarjan "ominaisuus" on se että eri lähteiden mukaan sitä on
voinut "hakkeroida" siten että taajuusalue nousee 100MHz sekä joitain optioita
on saanut myös veloituksetta sillä tavalla. Minä en tunne kuinka esimerkiksi
Rigol suhtautuu hakkeroituihin esimerkiksi takuun osalta ja kukaan ei tiedä
milloin Rigol estää tämän. Mieluummin verrataan niitä mitä valmistaja
myy.
Miten tahansa mutta eroja Siglentiin nähden on joitain ja nimenomaan kun
puhutaan työkalusta oskilloskooppina ja sen suorituskyvystä ne erot ovat
paikoitellen suuriakin. Siglentin hardware valmistuslaatu elektroniikan
osalta on tunnetusti hintaluokassaan erinomainen.
Siglentissä on joitain mielestäni selkeitä ja osin suuriakin eroja
Siglentin eduksi kun puhutaan
oskilloskoopin ominaisuuksista.
Ergonomiset erot:
Siglentin SDS1000X ja X+ näyttö on 8" ja Rigolin 7". Molemmissa sama 800x480 resoluutio.
Siglentin SDS1000X-E näyttö on 7" ja Rigolin 7". Molemmissa sama 800x480 resoluutio.
Siglentissä on molemmille kanaville erilliset vertikaalisäädöt. Rigolissa pitää
erikseen valita mitä kanavaa säätää. Vertikaalisäätö on todella tärkeä ja
toistuvasti tarpeen. Vertikaalisäädöt ja aika asetus ovat ne joita
työskenneltäessä veivataan eniten. Tosin lienee niin että kun paljon käyttää
jaettua säädintä niin siihenkin lihasmuisti-selkäydin alkaa tottua.
Siglentissä signaalin tila vaakasuunassa on 700 pixeliä, 14 ruutua. Rigolissa
600, 12 ruutua.
Siglent signaalin näytössä on max 256 tasoinen kirkkausgradientti. Rigolista on ristiriitaista
tietoa (luultavasti 64) mutta oman kokemukseni mukaan toteutus on selkeästi
heikompi.
Nopeaa tai helppoa silmällä havainnointia varten erityisiin tilanteisiin on
Siglentissä myös ns värigradientti näyttö.
Sellaista ei Rigolissa ole lainkaan.
Muita poimintoja eroista:
Siglentin analogisen sisääntulon todellinen suurin herkkyys täydellä
resoluutiolla ja täydellä kaistaleveydellä on 500µV/div.
Rigolissa 5mV/div jonka lisäksi siitä digitaalisesti zoomatut 2 ja 1mV/div.
Tällöin todellinen vertikaali resoluutio ei ole 8 bittiä.
Siglentin analogisen etupään kohina on myös todella huomattavasti pienempi.
Rigolin 1mV/div on lähinnä vitsi tai mainoksia varten.
Siglent SDS1000X sarjan maksimi nopeus on 60 000wfm/s ja SDS1202X-E
mallin yli 80 000wfm/s kun se Rigolissa on luokkaa 30 000 wfm/s.
Maksimi nopeus sekvenssi tallennuksessa on yli 400 000 wfm/s (1wfm = 1 segmentti
= 1 vaakapyyhkäisy)
Rigolissa tällaista ei ole lainkaan. (Rigolissa on lisäoptiona saatavilla "real
Time frame recorder" Tämän maksiminopeus on normaali skoopin vallitseva nopeus.)
Jokainen tallennettu segmentti (1 wfm eli 1 vaakapyyhkäysy) sisältää myös
aikaleiman.
Siglentissä on lähes ainutlaatuinen "Historia" tallennus jatkuvasti taustalla.
Se on todella arvokas lisä.
Jokainen tallennettu vaakapyyhkäysy sisältää myös aikaleiman.
Koko ajan skoopin käydessä se tallentaa muistiin normaalilla nopeudella
taustatoimintona mitä se ruudullakin näyttää. Kun pysäyttää skoopin, voi
tarkastella mitä aikaisemmin tapahtui. Maksimissaan tallennettuna on 80000
edeltävää vaakapyyhkäisyä (wfm). Määrä riippuu asetuksista johon vaikuttaa
time/div sekä muistin asetus. Tämän Waveform History Bufferin pituus on max 54M.
Rigolissa tällaista ei ole lainkaan. Kun oppii tätä
hyödyntämään alkaa ihmetellä kuinka näin tehokas työkalu on monen valmistajan
unohtama. Kuka ei ole unohtanut - Rohde&Schwarz. Heidän RTO malleissa on
historiatallennus. Ollut jo kauan. Hintaluokka vaan on aivan toiselta
planeetalta.
Siglentin hardwarepohjainen maskitesti (pass/fail) on täysnopeuksinen
vallitsevalla nopeudella maskitestin vaikuttamatta pyyhkäisynopeuteen ja myös
riippumatta testin tuloksesta.
SDS1000X samoin kuin X-E toteutus on hardwarepohjainen. Rigolissa maskitesti on hidas eikä sitä
testituloksesta voimakkaasti riippuvan nopeuden johdosta voi käyttää luotettavaan
tilastointiin esimerkiksi virhesuhteen osalta. Tuon takia Rigolin maskitesti
soveltuu lähinnä leikkimiseen. Esimerkiksi pass fail suhteen tilastointi johtaa
vakavaan tilastovirheeseen heti.
Siglentin Sin(x)/x on oikeaoppinen joka piirtää näytettävän aaltomuodon "viivan"
niin että se kulkee jokaisen todellisen näytepisteen kautta. Se on myös aina
kytkettävissä pois tai päälle myöskin skoopin pysäytetyssä tilassa. Voi aina
valita, pisteet (dots) tai viivat. Viivamuotoja on kaksi. Suorat sekä Sin(x)x
interpoloidut. Näyttötavan ollessa pisteet (dots) ei käytetä interpolaatiota
eikä tuoteta ylimääräisiä pisteitä täytteeksi. Näytetään ainoastaan todelliset
SDC tuottamat näytteet. Siglent ei tuhoa näytöltä ainoa todellista dataa
eli ADC raw näytteitä.
Rigolissa näin ei ole. Tämä on todellinen riman alitus kun puhutaan
mittalaitteista. Rigol ei myöskään Sin(x)/x käyttäessä "kunnioita" ainoaa
todellisuutta eli todellisia samplepisteitä. Joissain tapauksissa tällä on
merkittävä vaikutus. Myöskään Sin(x)/x ei ole pois kytkettävissä kuin joissain
tilanteissa. Kyseessä on paremminkin jonkin tapainen "smooth" funktio jolle on
osin virhellisesti annettu Sin(x)/x nimitys. (varauma: ehkä ja toivottavasti
Rigol joskus muuttaa tätä)
SDS1000X/X+/X-E käyttäjä voi aina tarkastaa tilanteen kytkemällä näyttötavaksi
pisteet, vektoriviivat tai Sin(x)/x interpolaation sekä oskilloskoopin käydessä
että pysäytystilassa, samoin kuin tarkasteltaessa Sekvenssitallenteita että
taustalla historiabufferiin tallennettuja.
Siglent SDS1000X/X+ analogiset tulot ovat 1Mohm / 50 ohm (valittavissa)
Siglent SDS1202X-E ei ole valittavissa 50 ohm tuloja.
Mutta FFT osalta käyttäjä voi asettaa käyttämänsä
ulkoisen pääteimpedanssin vapaasti välillä 1 ohm - 1Mohm jotta dBm mittaukset
näyttävät oikein.
Rigolissa ei ole valittavissa 50 ohm tuloja.
Siglent erillinen Ext trig tulo.
Rigolissa ei ole (mutta luonnollisesti käyttämätön kanava käytettävissä (huom
samplenopeus jos käytät esim kolmatta kanavaa ext trig tapaan)
Siglent SDS1202X-E t/div 1ns - 100s/div
Siglent SDS1000X/X+ t/div 2ns - 50s/div (100MHz ja 200MHz mallit)
Rigol t/div 5ns - 50s/div (50MHz, 70MHz ja 100MHz mallit)
Muisti
Siglent max 14M 1 kanava ja 7M kummallekin yhtaikaa. Waveform History Buffer
54M
max.
Rigol max 12M 1 kanava ja 6M kahdelle sekä 3M kanavalle jos 3 tai 4 käytössä.
Rigoliin optiona saatavana 24M joka kaksinkertaista kaikki nuo mainitut.
Sekvenssitoiminnossa segmenttien tallennukselle on maksimissaan reilusti enemmän muistia kuin
14M.(max 54M)
Omassa testissäni olen todennut että Siglentin triggaus jitteri on alhaisempi
samoin kuin viivästetyn ajan jitteri. Ainakin osittain asiaa selittänee
myös reippaasti suurempi etupään kohinataso Rigolissa.
Karkeasti voisi asian ilmaista siten että jos 4 kanavaa ei ole välttämätöntä on
aavistuksen korkeampihintainen Siglent SDS1102X huomattavasti suorituskykyisempi
ja SDS1202X-E vielä sitäkin suoritúskykyisempi oskilloskooppi Kuin Rigol DS1054Z - DS1104Z. Mikäli 4 kanavaa on tarpeen ja
halutaan myös kunnollista suorituskykyä, suosittelen Siglent SDS2000X sarjan 4
kanavaisia malleja.
Siglent SDS1000X/X+ tuntuu olevan enemmän prosessointitehoa tehoa joten käyttöliittymä
on myös useissa toiminnoissa jonkun verran nopeampi. Prosessointitehossa
SDS1202X-E sensijaan nousee aivan uudelle tasolle - kirkkaasti molempien yli.
Siglent SDS1000X/X+ automaattiset mittaukset perustuvat välipuskuriin jonka
pituus on maksimissaan noin 70k. Rigolissa vastaava on huomattavan pieni,
joidenkin arvioiden mukaan jopa reippaasti alle 1k. Tämä
ei vaikuta nopeimmilla t/div asetuksilla mutta ero kasvaa jyrkästi kun mennään
hitaampiin t/div asetuksiin. Ero on suuruusluokkaa 1:100
Siglent SDS1202X-E automaattiset mittaukset perustuvat koko vallitsevan
näytemuistin pituuteen! Rigolissa vastaava on huomattavan pieni,
joidenkin arvioiden mukaan jopa reippaasti alle 1k. Tämä ei vaikuta nopeimmilla
t/div asetuksilla mutta ero kasvaa jyrkästi kun mennään hitaampiin t/div
asetuksiin. Ero Rigoliin on valtava. Jos SDS1202X-E on käytössä 1 kanava ja
köytetään 1ms/div aika-asetusta tapahtuu mittaukset tuosta koko 14M muistista.
10ns pulssit ovat 10ns pulseja vaikka aika asetus olisi 1ms/div tai 1ns/div.
Myös FFT on aivan uudella tasolla SDS1202X-E mallissa. FFT
käyttää max 1M dataa.
Siglent SDS1000X/X+ sekä Rigol max 16k
Esimerkki. Signaali 3MHz sini ja siinä 1% modulaatio syvyydellä 50Hz "hurina" ja
kantoaalon taso 0dBm. X-E pystyy erottamaan helposti nuo sivunauhat.
Kahdella muulla ei ole mitään asiaa, ei kannata edes yrittää, ei olla samalla
hehtaarillakaan.
Mittalaitteita hankkiessa on hyvä aina muistaa että ei ole yksiselitteistä
parempaa. Mikä on sinulle budjettiin sekä yksilöllisiin taarpeisiin nähden paras
on se joka ratkaisee. Joku arvostaa tai tarvitsee jotain asiaa ja antaa vähemmän
painoarvoa toiselle seikalle. Toisen kohdalla asia voi olla juuri päin vastoin.
Internet on pullollaan mielipiteitä, myös erilaisia testauksia ja "testauksia".
Niitä tekevät henkilöt ovat kovin erilaisia tiedoiltaan, taidoiltaan ja
kokemukseltaan. Pahimmillaan normaaleistakin
asioista tehdään jopa laitteen "vikoja" yksinomaan sen vuoksi että puuttuu
kokemusta tai tietoa tai molempia ja pahimmillaan ei edes tiedetä sitä. Ei liene
kovin vakuuttavaa että joku ostaa elämänsä ensimmäisen oskilloskoopin, ottaa sen
ulos pakkauksestaan ja alkaa saman tien tehdä videota jolla julkaisee omasta
mielestään laitteen ongelmia tai vikoja.
Myös iankaikkisen vanhat osittain tai täysin vanhettuneet jutut jäävät kiertämään netissä ikäänkuin "totuuksina"
ja usein niitä siteerataan ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä eikä havainnoida
sellaisen "testauksen" puutteita. Lisänä tulee se että saattaa olla mahdollista
että joidenkin tuotemerkkien taustavoimat pyrkivät mustamaalaamaan
kilpailijoita. Käytetäänkö siihen rahaa tai muita houkuttimia on epäselvää mutta
mahdollista.
Moni sanoo tai uskoo että myyjillä on bias. Monilla helppoheikeillä voikin olla.
Ihmiset ovat erilaisia erilaisin pyrkimyksin ja tavoittein. Minä uskallan
väittää että mahdollisesti joskus laitteiden omistajilla on paljon vahvempi
bias. Myyjän sentään pitää maineensakin vuoksi huolehtia että vastaantulevan
asiakkaan takia ei tarvi kadulla puolta vaihtaa. On oikeastaan vaalittava
totuutta joskus liiankin pikku tarkasti ja joskus oiottava jopa laitevalmistajan
virheellisiä tai harhaanjohtavia esityksiä.
"Testauksia" tekevät myös jotkut laajalti tunnetut "asiantuntijoina" toimivat
tahot joilla ei ns itsekritiikki aina riitä arvioimaan milloin testaus on
kelvollista ja milloin ei. Erityisen hankalaa on jos sama taho joskus tekee
todella tarkkaa työtä ja joskus ei. Kokemattomalle on sitten vaikeaa erotella
milloin pysytään asiassa ja millon lipsutaan. Lauma kokemattomia faneja
aplodeeraa joka tapauksessa kunhan sanoo jotain viihteellistä. Mediabisnes ei
aina vaadi totuutta vaan runsasta lukijakuntaa vai olisiko parempi sanoa
runsasta klikkausten määrää. Jos oma itsekritiikki antaa myöden kaikenlaiselle
on suosion hankkiminen helppoa.
1.
Pyri määrittämään ne asiat joita ehdottomasti tarvitset.
2. Ne ominaisuudet joita ehkä
joskus tarvitset.
3. Asiat joita "on kiva olla".
4. seikat mitä et tarvitse. Tämä ei
aina ole helppoa. Tämä vaatii oikeasti tietoa ja kokemusta.
5. Älä kuvittele että ostat oskilloskoopin tai muunkaan laitteen loppuiäksesi.
Jos harraste loppuu voi tarvekin loppua. Jos harraste jatkuu, luultavasti 2 - 5v
kuluttua kuitenkin tarvit silloin nykyaikaisemman tai suorituskykyisemmän.
6. Älä kuvittele saavasi, sitten kun vaihdat, nykyisestä laitteesta merkutsevää
hintaa. Näistä nykyajan laitteista ei saa. Toista on vanhat aikanaan kalliit
huippulaitteet joilla saattaa olla arvoa vielä kauan. Jos ei muuta niin
nostalgia arvoia ja koska ne on valmistettu kestämään "ikuisesti". Nykyaika ei
kestäisi jos jokin laite pitäisi rakentaa kuin 80 luvun HP, Tek tai R&S
laitteet. Olemme siityneet lähes kertakäyttökulttuuriin jopa mittalaitteissa,
sitä on turha kaunistella. Poislukien ehkä ne hyvän auton hintaiset
mittalaitteet mutta vanhettumisaika tuppaa niissäkin lyhenemään..
Usein kuitenkin vaivan arvoista pohtia oikeasti se oma tarve. Myös asiantunteva ja
vastuunsa tunteva myyjä voi usein auttaa mikäli myyjä on muutakin kuin
laatikoiden postittaja. Sinä tarvitset oskilloskoopin sinulle, sinun käyttöösi.
Se kuinka jkoku jossain foorumeilla tykkää jostain on aivan eri asia. Et tiedä
mikä on heidän tieto ja kokemus, mitkä ovat käyttötarpeet. Usein näkee myös
kuinka puutteelliset tiedot ja taidot johtaa ajatukseen että laite toimii
jotenkin väärin jne tai sitten samasta syystä ei ymmärretä että laite toimii
väärin, hyvänä esimerkkinä Rigolin Sin(x)/x interpolointi joka nyt vaan toimii
virheellisesti ja jota virhettä on sitten yritetty peittää toisella
virheellä. Kuvaviihdelaitteessa se olisi hyväksyttävää mutta mittalaitteessa se
on vakava periaatteellinen virhe ja johtaa myös ylimääräiseen mittausvirheeseen
tietyissä tilanteissa.
Viimeisimmän FW (13R5) päivityksen myötä zoomausta ja zoomatun alueen
vaakasiirtoa (aika akseli) on kehitetty käytettävyydeltään. Mukana on kolmenopeuksinen automaattinen siirto eteen tai taaksepäin. Tämä toimii myös
pysäytystilassa ja silloin se on ikkunoidun zoomauksen lisäksi käytettävissä
myös ns koko ikkunan zoomaksessa sen näyttökohdan ajalliseen siirtoon. Lisää käyttöergonomiaa
huomattavasti. Toiminto aktivoituu painamalla Horizontal "Position" säädintä jota
pyörittämällä voi tavanomaiseen tapaan sitten tehdä hienosäädön.
Seuraavassa kuvassa pieni hyvin rajallinen kooste: Siglent SDS1202X-E - SDS1102X - Rigol
DS1104Z
Luonnollisesti vertailukelpoisuus on siltä osin hiukan kyseenalainen että Rigol
mallissa on 4 kanavaa ja näissä Siglent malleissa 2 kanavaa. Tapauksessa jossa 4
kanavaa on välttämätön ei tämä Siglent malli ole lainkaan verrattavissa.
Kuitenkin hyvin usen oskilloskooppia käytetään yksi tai kaksi kanavaa käytössä
ja sillä tavoin rajattuna vertailu on kelvollinen.
Allaoleva taulukko on pahasti vanhentunut.
Laitteisiin on tullut monia FW päivityksiä ja muutoksia tuotteen
myynntisisällössä.
Rigol osalta näyttää sille että nykyisin kaikki optiot ovat jonkunlaisen
tarjouksen tms myötä vakiona. (alempi taulukko on sen osalta paremmin ajan
tasalla.
Lisäksi taulukko ei ota kantaa siihen mitä ns hakkeroinnilla voi laitteelle
tehdä. Sitä nyt vaan ei voi ottaa mukaan koska yhtenä päivänä se voi olla jotain
ja toisena päivänä jotain muuta. Samallahan tulisi myös sitten ottaa mukaan
Siglent kohdalla vsastaavat asiat. Siksi on reilumpaa verrata ihan virallisia
versioita. Toki muulla tavoin luonnollisesti voi myös ottaa lukuun niitäkin
seikkoja. Niitähän "hakkerointeja-modifiointeja" löytyy moniinkin
tuotemerkkeihin alkaen aivan A-brändien laitteista.
Myöskin Rigolin FFT on kohentunut ja joidenkin tietojen mukaan olisi 32 tai jopa
64kpts (vahvistamaton).
Katso toinen taulukko alempana.
Allaolevassa kuvassa Rigolin osalta paremmin nykyaikaa vastaavaksi muokattu
--» Ylös
--» Oskilloskoopit
--» Etusivulle - Home